Kirjallisista lähteistä saa fibromyalgiasta lyhyesti seuraavanlaisen kokonaiskuvan:
Fibromyalgia on ns. toiminnallinen somaattinen oireyhtymä. Laaja-alainen tuki- ja liikuntaelimistöön paikantuva krooninen kipu on fibromyalgialle tyypillistä. Keskeiset oireet fibromyalgiassa ovat pääasiassa lihaksissa ja pehmytosakudoksissa esiintyvä kipu, väsymys ja unihäiriöt. Sairauteen kuuluu lisäksi myös jäykkyyttä, erityisesti fyysisen harjoituksen jälkeen, ihon arkuutta, ärtynyt paksusuoli, virtsarakon ärsytystä, kognitiivisia häiriöitä, jännitys-tai migreenipäänsärkyä, huimausta, turvotusta ja erilaisia neurologisia oireita. Myös psyykkiset ongelmat kuten, masennus ja ahdistus ovat yleisiä. Sairaus on yleisempi naisilla kuin miehillä.
Fibromyalgian diagnostiikassa keskeistä on potilaan antama tieto. Luokittelukriteerien mukaiset kipupisteet tunnustellaan, painamalla pistettä n. 4kg.n voimalla hitaasti voimaa lisäten potilaan ilmoittaessa kivusta. Apuna voidaan käyttää kipupiirrosta, johon potilas merkitsee kipualueet ja kipujanaa jolla voidaan esittää kivun voimakkuus. Hoidossa tärkeimmäksi noussut seuraavia näkökohtia. Hoitavan lääkärin oikea asennoituminen auttaa jo paljon. Tärkeää on luottamus ja tiivis yhteistyö lääkärin ja potilaan välillä. Potilaan kuuntelu lienee yksi tärkeimmistä, jotta hoito toteutuu potilaslähtöisesti. Fibromyalgian hoitostrategian keskeisiä kriteereitä ovat; varhain, yksilöllisesti, luottaen, laaja-alaisesti, moniammatillisesti, näyttöön perustuvin menetelmin ja nöyrästi.
Toivoa sopii jottei hoitostrategia jää pelkäksi sanahelinäksi. Fibromyalgiaan syvällisesti perehtyneitä lääkäreitä maassamme on vähän. Miksi aihe ei kiinnosta? Potilaat ja lääkäritkin voisivat listata näitä asiaan perehtyneitä lääkäreitä, jotta kaikkien ei tarvitsisi juosta ensin aikaansa lääkäriltä toiselle vaan voisi suoraan valita asiasta kiinnostuneen ammattilaisen.
Fibromyalgiasta kiinnostuin potilaiden kautta. Vastaanotolleni alkoi jostain syystä ilmestyä fibromyalgiaa sairastavia potilaita yksi toisensa jälkeen hakemaan helpotusta oireistoonsa lymfaterapiasta. Potilaiden hyvin pitkälti samankaltaiset oireet saivat minut kiinnostumaan aiheesta enemmän. Havaitsin heissä jopa persoonallisuuspiirteiden samankaltaisuutta ja aloin miettiä sairauden vaikutusta persoonallisuuteen tai persoonallisuuden vaikutusta sairauden syntyyn. Liisa Keltikangas-Järvinen kertoo teoksessaan Temperamentti, stressi ja elämänhallinta synnynnäisen temperamentin vaikutuksesta ihmisen elämässä. Taisin löytää jonkinasteisen vastauksen persoonallisuuden vaikutuksesta sairauteen tai ainakin siitä selviytymiseen. Aaron Antonovskyn koherenssiteoriaan tutustuminen valotti myös näitä seikkoja. Näistä saakin vielä myöhemmin ihan oman päivityksensä.
Se mihin kiinnitin myös huomioni potilaiden kertomusten kautta, että lähes poikkeuksetta alkuun lääkärit eivät olleet noteeranneet sairauden oireita, jopa vähätelleet niitä. Potilaan sinnikkyyden takia lopulta, ehkä ei edes siltä ensimmäiseltä eikä toiselta lääkäriltä, on saatu diagnoosi ja senkin jälkeen suhtautumistavat ovat vaihdelleet yhtä paljon kuin on lääkäritkin vaihtuneet. Onko fibromyalgiaa pidetty romukoppadiagnoosina, kun ei mitään muutakaan ole enää keksitty? Viimeisten vuosien aikana suhtautumisessa on tapahtunut muutoksia. Liekö muutoinkin lääketieteessä puhaltavat uudet tuulet. Haetaan lääkkeettömiä vaihtoehtoja hoitaa TULES sairauksia ja nähdään sairaudet muutoinkin kuin vain oireina tai oireyhtyminä.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet eli lyhenteenä TULES ovat yleisimmin kipua ja eniten työkyvyttömyyttä aiheuttava pitkäaikassairauksien ryhmä Suomessa. Fibromyalgia voidaan niputtaa myös näiden sairauksien kirjoon.
.jpg)
