Sivun näyttöjä yhteensä

perjantai 8. kesäkuuta 2012


Stressistä

Joillekin stressi on elämäntapa. Jokaisen sietokyky on kuitenkin rajallinen. Itseään jatkuvasti Parempiin suorituksiin piiskaavat ihmiset ovat suuressa vaarassa ajautua stressikierteeseen.

Stressaantunut voi "tartuttaa" stressinsä lähiympäristöönsä. Kun ahdistunut, keskittymiskyvytön, agressiivinen, uupunut ihminen saa muutkin voimaan pahoin "stressi on tarttunut".

Ihmisen hyvät, jopa ihaillutkin ominaisuudet kuten työlleen omistautuminen (työnarkomania), kiltteys (muiden miellyttäminen), pikkutarkkuus, täydellisyyteen pyrkiminen tai periksiantamattomuus voivat kääntyä ihmistä vastaan stressaantumisen myötä.

Kaikki alkaa yleensä ahdistavaksi muuttuneesta kiireestä muuttuen aikanaan jatkuvaksi uuvuttavaksi stressiksi. Pitkittyessään voimakas stressi saa aikaan pahimmillaan vakava-asteisen masennuksen ja täydellisen loppuunpalamisen.

Monesti stressi toimii laukaisevana tekijänä somaattisille sairauksille esim. allergiat, astma, diabetes, iho-ongelmat, keuhkosairaudet, korkea verenpaine, migreeni, nivelreuma, fibromyalgia, ruoansulatushäiriöt,vatsahaava, sydän- ja verisuonisairaudet, sydäninfarkti, aivoverenkiertohäiriöt, aivokasvaimet, syöpä, hermojärjestelmän sairaudet jne. Toki monella on näihin geneettistä alttiutta, mutta yksinään se ei yleensä riitä sairauden puhkeamiseen vaan tarvitaan jokin laukaiseva tekijä, jollaisena stressi monesti toimii.

Stressin oireita joiden kohdalla tulisi hälytyskellojemme soida ovat esimerkiksi:

  • Jatkuva kireys ja jännittyneisyys
  • Toistuvat unihäiriöt ja nukahtamisongelmat
  • Oman terveyden laiminlyönti
  • Liikunnan väheksyminen
  • Lisääntynyt alkoholin tai muiden nautintoaineiden/päihteiden käyttö (myös tupakka ja kahvi)
  • Mielialamuutokset, ahdistuneisuus ja masennus
  • Motivaationpuute
  • Jatkuva väsymys
Mitä sitten tehdä kun havaitsee nämä stressin merkit? Moni ei tee mitään, jatkaa kuten ennenkin. Oravanpyörästä ei parane hypätä ja hidastaa ei voi vai voiko? Kiittääkö kukaan itsensä uuvuksiin puurtanutta? Eipä taida kiittää?

Jos ensiksi vaikka sairaslomalle? Siinä sitten kasaamaan omaa elämää uudelleen. Arvojen uudelleen järjestämisen aika! Mikä onkaan kaikkein tärkeintä? Onko se todella työ? Ei taida olla? Olenko korvaamaton? - Se vanha vesilasitemppu: vettä lasiin ja sormi sinne, jäikö reikä? - Ai, eikö? No et ole korvaamaton. siispä sijainen tekemään edes osa työtaakastasi.

Hakeudu keräämään voimavaroja työnohjauksesta, erilaisista terapioista, liikunnasta, perheen parista, TRE-menetelmästä jne. Pari viikkoa ensin elämän uudelleen järjestelyä sairaslomalla, siihen päälle ne pitämättömät lomat.

Kysy itseltäsi: Mitä keholleni tapahtuu juuri nyt? Mitä ajattelen juuri nyt? Mitä teen juuri nyt?  Sillä tässä ja nykyhetkessä voit saada muutoksen aikaan elämässäsi.

Kysy itseltäsi kuinka hyvin olet huolehtinut omista tarpeistasi ja terveydestäsi? Jos kehossasi jyllää tulehdus, nukut huonosti, jätät ateriat väliin, juot liikaa alkoholia tai kahvia tai poltat tupakkaa, eristäydyt, ei ole ihme, että voit huonosti niin fyysisesti kuin psyykkisestikin.

Tartu siis toimeen - vain Sinä itse voit muuttaa käyttäytymistäsi.

Varo näitä!

KAHVI
Useamman kuin kolmen kupillisen nauttiminen päivässä saattaa vaikuttaa ahdistuksen, agressiivisuuden ja univaikeuksien lisääntymiseen.

ALKOHOLI
Kehoon saattaa muodostua negatiivisia tunteita, jotka vaikuttavat vielä useita päiviä alkoholin nauttimisen jälkeen. Pahentaa usein ahdistusta.

RUOKA
Kuuluu perustarpeisiimme, mutta stressaantunut sortuu usein ylensyöntiin ja roskaruokaan seurauksena ylipaino ja liikunnan väheneminen, jotka molemmat ruokkivat huonoa oloa.

COCA COLA JA ENERGIAJUOMAT
Enemmän kuin yksi tölkki (0,33L) päivässä saattaa myötävaikuttaa ahdistuksen ja unihäiriöiden syntyyn.

MAKEISET
Sokeri rauhoittaa hetken, mutta aiheuttaa epämukavuutta, väsymystä, alavireisyyttä ja levottomuutta.

TUPAKKA
Tupakoinnilla ja ahdistuksella on selvä yhteys.

UNI
Jos nukkuu yli 9 tai alle 5 tuntia yössä, voi seurauksena olla väsymystä, ruumiillista stressiä, negatiivisia tunteita ja masennusta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti